Se pitää ansaita joka päivä uudelleen, sanoiko Kekkonen niin.
Taisi tietää.
Itsenäisyyspäivän paraati oli Turussa, tarkoitti suljettuja katuja.
Aurajoessa risteili vastavirtaan muutama vene,
joki ei ollut jäässä
eivätkä paatit juuttuneet saveen.
Liput liehuivat,
orkesteri soitti marssimusiikkia,
rivistöt asettivat jalkansa sen tahtiin.
Neljä lentokonetta ylittivät kaupungin,
palasivat jonnekin. Helikopterit ilmoittivat myös olevansa.
Illalla kaikki tärkeät ihmiset noudattivat presidentin kutsua,
ja illalla oli yhtä pimeää
kuin tähän aikaan vuodesta iltaisin on,
kuu oli puolikkaana
ja taivas itsenäisen
taivaallinen.
Illalla katsoin Edvin Laineen elokuvan. Mietin että miten Molmbergin vastaava siitä erosi. Lopputulos oli molemmissa sama,
jäimme eloon.
Olemme itsenäisiä.
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti