Pari runoa kokoelmasta Jos sinä etsit onnea (ilmestyi vuonna 1979)

Pihalla liihottelee maahan
 punaisia ja keltaisia lehtiä.

Taivas tummenee.
  Tuulenpuuska ryntää koivujen läpi pihaan.

Parvi repattavia lehtiä liitää pakoon.

Vähän kerrallaan
   alkaa pihakoivujen oksien läpi
 näkyä pellon ylitse lahdelle.

Rantaruovikko on ihan kypsän vihreä.

Tuuli laantuu
ja sade, sateensa sadellut,
 unohtuu aikanaan satamasta.

Kokoelmasta Jos sinä etsit onnea, sivulta 14. Seuraava on sivulta 19:

Pihapiirissä,
     sen reunoilla,
vanha paju,

koko ikänsä viereisen kuusen
      varjoa vastaan taistellut,
juurakko kuusen ympärille levinnyt,
  lehvistö kuustakin tukahduttamassa,
      uusia versoja kurkottumassa joka puolelle,

lähes jo taistelun voittanut 
vanha paju 
syksyllä kaadettiin saunapuiksi. 

Jos sinä etsit onnea (Otava, 1979) Ilmestyi Kaarinan Sukakadun kaudellani.