tiistai 25. joulukuuta 2012

Kirkastuvaa



Huurteinen koivu -
suunnittelee kesäksi
saunavastoja?


Maapallo kieppuu kiihkeästi kohden auringosta lähteviä valon säteita ja aurinkotuulosia. Revontulia ei näy, eikä perjantaiksi täyttyvä kuutamokaan pahemmin häikäise. Pilveilee.

Junamatka lomalle on aina tapahtuma: lähtevä juna ensin Turusta hinattiin laiturille vasta 10 minuuttia aikataulun vihjaaman ajan jälkeen. Vaunu oli silti lämmitetty.

Tämä juna lupasi ottaa aikatauluaan kiinni. Missä ajassa, sillä lopulta ennen ensimmäistä vaihtoasemaa aikataulusta oli huvennut jo puolisen tuntia VR:n tuottavuuden kiskoille? Jatkojuna onneksi odotti raiteella nr kuusi. Ja se toki otti kiinni aikatauluaan niin että seuraavalla vaihtoasemalla olimme kiipeämässä jatkojunaan jo ihan ajoissa. Paitsi että se vuorostaan odotti toista vartin myöhässä olevaa junaa. Pääasia siinä vaiheessa toki oli että ylipäätään päästiin kuin päästiinkin perille.

Perillä pakkasissa kirkastunut kylänraitti narskutti lunta, pakkasta siis jonkin verran. Perillä odotti sähköllä valaistu ja lämmin tila.




Aattoillan taivaalla hiippaili täyttyvä kuu. Kuin olisi iltamista tullut.

Jouluaattona
bailaavan iltataivaan
kuu kuin eksynyt





Joulupäivän lyhyt hämärä piti käyttää hyödyllisesti. Kamera taskuun ja vara-akut. Ensimmäisistä pakkanen hyydytti ampeerit tusinan kuvan jälkeen, tämä viimeinen kuva on lämpimästä taskusta otettujen akkujen ansiota:


luminen valo -
eivät vain palelisi
taivaiden varpaat









1 kommentti:

Ripsa kirjoitti...

Olipa kivaa kun pääsit maalle jouluksi!

Olisin minäkin mennyt, jos olisi ollut paikka. Tai oikeastaan, jos olisi ollut joku joka pitää kissasta huolta sillä välin.

Yhdessä pitää meidän kumminkin päästä. Lidiaa ei voi ottaa maalle mukaan, se on eksyvä kesykissa. Toisaalta: täältä on väki pois ja hiljaisuus tuntuu.