Tuukka Terho

Tuukka Terho
Huulilla, nolo tuuli,
Ntamo 2009,
80 sivua.

Ntamolta ilmestyy kirjoja yhtä tiheään kuin Turussa viimepäivinä on ripsutellut lunta; ihan alvariinsa, sanoisi isoäitini äidin puolelta, jos eläisi, ja jos olisi runoja harrastanut. Isän puolelta homma voisi olla erilainen, mutta siihen ei minulla ole tarkkaa perimätietoa. ;-) Muuta kuin että isäni äiti muutti viime vuosisadan alussa Pietariin töihin, kuten niin moni muukin suomalainen; oltiinhan samojen rajojen sisälläkin. Sisämarkkinajuttuja, siis. Siellä hän löysi kainaloonsa Turusta muuttaneen isoisäni. Isoisä kappasi kimpsunsa ja pentunsa, joukossa minun isäni, ennenkuin Leninismi-Trotskismi alkoi saada kollektiivisimpia vahvistuksia ajatuksiinsa... Sekin on taas toinen juttu.

Minäkään en sodasta tiedä muuta kuin kuulopuheita ja vuosittain kirjoitettuja uusia tulkintoja. Synnyin viikko sen jälkeen kun Nakasakissa räjäytettiin voitokas atomipommi.
.. .. ..
Tuukka Terho on syntynyt vuonna 1984 ja on opiskellut krittisessä korkeakoulussa.

tule
joskus käymään, olen 
toinen oikealta

Kirjan takakansi puhuu Mono no aware.sta, joka japanilaisessa sanonnannassa tarkoittaa 'herkkyyttä asioiden edessä.'

Kauniit asiat ovat katoavaisia ja kestävät vain ohimenevän hetken.

ja kun kiipeän takaisin puuhun 
unohdan pitää kiinni

Tuukka Terhon avaus keskellä runokoelmien tulvaa on yksi niistä joka kannattanee pitää mielessä kun katsotaan mihin tämä runokoelmien painopiste pois kaupallisilta (suur?)kustantamoilta lopullisesti valuu pois. Tuukka Terhon yleisilme on väljähkö, sanat ovat lauseissa vapaina, niiden välissä on hengitystä.

Kun itse olen runoilijana aika usein pienentänyt lauseitani, rivejäni, niin Tuukka Terhon vapaus tuntuu, tunnustan, ihan hyvältä.

Olet herkistellyt ikkunanpesijän kanssa vuorokauden molemmilta puolilta, en tiedä mitä sanoa.


Otteet ovat Tuukka Terhon teoksesta.