maanantai 3. elokuuta 2015

Teemu Helle, Onnen maa






Lainasin Teemu Helteen Onnen maa - kokoelman Turun Kaupunginkirjastosta. Se pitää palauttaa hyllyyn, muuten saan sakkoja. Palautusta ennen ehdin kuitenkin kirjaa vähän sohaista. Hektistä menoa?


vetoketju inisee kuin hyttynen säikähtää veritippaa.

(sivulta 11.)

Teemu Helle oli aikaisemmin Ntamon kirjailijoita, myös siihen aikaan kun Yleisradion Tanssivan Karhun edustaja Ntamon maan rakoon polki haukkumalla Ntamon runoilijat huonosti toimitetuiksi...

Nolompi juttu. Keljumpaa oli että muutama räksyttävä rakkikoira oli samaa mieltä.

...  kana on eri mieltä:
Hänellä on aikaa odottaa 
             yhdeksän kuukautta.




(Sivulla 13.)

Lueskelin kirjan hiukan hätäisesti, muutaman erillisen hetken, ja vain pariin kertaan.

Kiire ja vaatimus tuottavuudesta painaa päälle.


Ajattelin että en hiiskuisi Onnen Maasta mitään. Sitten kuulin itseni juttelemasta kirjan aiheista, istuin sen sisässä, junan penkillä ja ikkunat ohittelivat maisemia mielessäni.


Onnen Maasta jäi mieleen rautainen junamatka, maailma kulkee sivulta sivulle, reippaasti ja suoraan, pysähtyy väliasemilla, viheltää mutkissa.

(Eli hyvin harvoinko?)

...     kuin lintu 
nainen istuu viereen, kesämekossaan
pitää minusta huolen



(Sivulta 21.)

Onnen Maa on toimitettu painetuksi kirjaksi, painettu EU.ssa vuonna 2014. Kustantajan vastuun on ottanut kantaakseen Kustannusliike Robustos.


Istuessani Helteen kirjan kanssa viihdyin, hengitys otti osaa maailmaan, asuu siinä, istuu mutta ei paikoillaan.

Sillä jos istuu junan penkille ottaa riskin että juna kulkee. Usein Suomessa VR.n junat eivät oikein aina kulje, mutta se johtuu liiketalouden kurimuksesta, jossa vannotaan että ihmisillä ei ole työtä, että osingot pelastuvat, edes.

Portugalin veroparatiisi on mätäpesä. Luxemburgin pankkien kautta kulkeva raha pelastuu verotukselta. Niin on sovittu, laillisesti.

TTIP-oikeudenkäynnit ovat tulossa Suomeen: Suomi haluaa liittyä TTIP-sopimuksiin. Miten tämä liittyy Onnen Maa - teokseen? Ei oikeastaan, ympärillä kuohuvan maailman astalo-poliitiikka vain tunkee tikkujaan joka väliin.

PS on jälkipeluuta varten laadittu lyhenne.

nainen kesämekossa istuu vastapäätä, hän 
pitää polvet yhdessä että en huimaantuisi 
keitaasta, kivisen kaupungin keskellä


(Sivulla 21 tämäkin ote.)

Näin on maailma, ja maailmaa peilaa myös Hannibal Lecter, ei niinkään kuvitteellinen henkilö. (Ihmisten sijasta nykyinen Hannibal syö ihmisiltä meidän varamme, rahat...)


Kieli? Kulkee. Soljuu. Ei kolise. Pehmeätä.

Kirjan lopussa on ansiokas tietosanakirjakin kaupanpäälle.

Menkäähän ihmiset kirjastoihinne ja lainatkaa.



Loppuun vielä yksi kaunis luontokuva:







pöheikkö suojaa
hyttystä tulemasta
liian läHelle




Turun Raunistulassa elokuun rynnätessä jo kolmatta päivää, vuonna 2015.


Tikkis



Ei kommentteja: