Syyspäivän tasauksen aikaan valon määrä on demokraattisesti tasan.
Se ei kuvasta nykytalouden menoa missä kaikilta pieniltä ihmisiltä kaavitaan kaikki mahdolliset parille isolle rahalle.
Takapihamme takana on taivas kuitenkin olemassa ja punatiilisen savupiipun väri on ruskan väri ...
Minnekähän tuo heiluttaa.
Yönjälkeisellä kosteassa piha-ilmassa yksinäinen pyyheliina sointuu lauta-aidan perinneväriin.
Syksy on kalenteriin merkitty jakso.
Syksy tulee,
ja aikanaan sen syrjäyttää
talvi
jonka loskaisia kausia
ei niin innolla
hurraisi tulevaksi
mutta kirkkaat hanget,
jos vaikka hiihtäisi
suksilla suksisi..
Nurkan takana
naapurinkin puolelta
ruska kurkistaa
Muuten menee hyvin, syön mikrossa säteilytettyä neljän viljan puuroa jota olen terästänyt Lidlin mansikkahillolla.
Ensi viikolla napsivat päivänvaloamme
jonnekin,
nämä valorosvot
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti