Haikurunoilija Matsuse Seisei syntyi vuonna 1869 Osakassa. Opiskeli Haikuja Shiki Masaokan kanssa.
Toimitti Hototogisu - julkaisuakin. Oikealta nimeltään Yasaburo. Oli nuorena töissä Daiichi pankissa. Alkoi vasta 28 vuotiaana opiskelemaan haikuilua jolloin jätti pankkimaailman.
Matsuse Seisein haikuja pidettiin alusta alkaen loistavina, etenkin niiden selkeiden subjektiivisten ihmissuhteiden kuvauksen takia. Aikoinaan häntä kutsuttiin Kansain Takahama Kyoshiksi. Kuollessaan vuonna 1937 hän oli 69 v.
Sade puhaltuu
bambumetsikköön -
ilta
Runoa ihaillaan sen selkeyden takia: tuulinen sade bambumetsiköstä nähtynä, matalalta valaistu taivas paljastaa tuulisen sateen pisarat, ja ilta saa.
Syvältä
syksyiseltä taivaalta
löydän itseni
Japanissa on tapana kerätä yrttejä eri tarkoituksiin. Ne on parasta leikata kuivaamista varten myöhään illalla (yöllä.) Seuraava selkeä kirjaus tästä:
Seitsemän yrtin
leikkaamisen jälkeen pienessä
talossa nukutaan.
Tai kenties näinkin:
Pieni talo
panee maata seitsemän
yrtin leikkuun jälkeen
Kun teksti käsittelee keskitettyä aihetta pelkistetysti, ja silti käännös tahtoo rönsyta ja pursua.
Tuossa on vielä varaa parantaa. Hyvä runo jättää haasteita.
Prinssi Genji joutui karkotetuksi Suman rannalle. Hän suoritti siellä puhdistautumisriitin. Shamaani asetti paperinuken pieneen paperiveneeseen joka asetettiin veteen. Tarkoituksena oli että prinssi Genjin huono onni seilaisi pois.
Seiseiltä kuvaan teksti:
Männyt varistavat
ja nukke ajautuu pois -
Suman meri.
Ulkopuolelta katsellen nämä karkotuspaikat eivät aina vaikuta kovinkaan ikäviltä? Mietin vaikkapa Pushkinia, joka joutui virumaan Krimillä, Mustan meren rannalla. Hirveätä, onko?
Villi haukka -
syvällä silmissä
pilvet liitävät
Tekstit
2 kommenttia:
Ai että jopa Pushkin?
Mitähän varten tsaarin poliisi jahtasi Pushkinia? Tshehov oli Sahalinilla, mutta ei kaikkialla Krimilla ollut varmaan ihan niin paratiisillista kuin myöhemmät sanatorio-kuvailut antavat ymmärtää.
Tshehov asui myös Krimillä pitkiä aikoja ja toivoi parantuvansa tuberkuloosista. Muistelen että se Nainen ja koira-novelli on Krimin ajoilta.
Mutta toitpa taas hienon maalauksen. Oli jännä nähdä että jopa se paperinukke oli maalattu aivan kuin ohjeena siihen, miten sellaisia voi tehdä. Origami taisi olla jo 1800-luvun puolella yksi taidemuodoista. Kaunista!
Älyttömän esteettisesti orientoitua porukkaa. Mitenkähän mahtaa olla nyt. Sellaisia tarinoita olen kuullut että suuria ja hirmuisen korkeita metsiä on jo hakattu pois.
Ja kuka kirjoittaisi haiku-kokoelman siitä tsunamista? Ehkä maailmanlopun ongelmat eivät kuitenkaan kuuluneet siihen runouteen. Fukushima?
Pushkin oli aika lailla hulivili eikä aina (=koskaan?) varonut mitä tuli sanotuksi ja mikä pahinta kirjoitetuksi.
Eihän se semmoinen käynyt silloinkaan Venäjällä / Neukkulassa!
Tshevov muuten taisi käydä lähes töissä siellä Sahalinilla. Se Sahalinin matkan alkuosa on minusta huisi matkakuvaus matkasta Siperian läpi Sahalinille. Loppu on vähän semmoista lääkärin tutkimusta. Tshehov pääsi sieltä siis vapaasti pois, eikä puupalttoossa. (Hmn, ei kai niille kaikille mitään puupalttoota annettu loppumatkalle??)
Muuten Pushkin taisi pelastaa kaulansa tuolla Krimillä, sillä samaan aikaa dekabristit kärysivät väärästä yhteiskunnallisesta toiminnasta ja aika moni pääsi narukiikkuun. Pushkin oli onneksi silloin "matkoilla". Pushkinilla oli monta dekabistia hyvänäkin kaverina. Mutta säilyi.
Ja jatkossa senaikainen presidentti oli Pushkinin henkilökohtainen sensori...
Mutta sitten se yksi ranskalainen (D'antes, kirjoiteaan eri tavoilla eri maissa.) kaksintaistelussa söhläsi ja osui Pushkiniin. Joka siis kuoli ampumahaavan tulehdukseen.
Ilmeisesti penisilliini olisi pelastanut Pushkin maksamaan vireillä olevat hirmuiset henkilökohtaiset velkansa :-) Jäivät kai nuolemaan näppejään, ne velkojat?
Muuten Tsunamista on haikusivustoissa paljonkin juttuja. Katselin niitä, mutta en kerännyt yhteen lokeroon.
Luontohan oli Fukushimassa hyvinkin läsnä...
Lähetä kommentti