perjantai 16. elokuuta 2013

Deatnu # 12



Lähtöpäivänä
ei ollut aikaa joelle, 
virrannee, tai ei? 



Putsaan vielä yhden pätkän muistivihostani, tuokin oli jo vanha kirjaus:



alakuloissaan
vähävetinen joki
virtaa, ja virtaa



Minua viehättää sana virtaa, vaikka Deatnulla ei voimaloita olekaan niin monestakin joesta sähköä tehdään tuulenvirtaamien lisäksi jokien virtaamista.-)



Vain vähän vettä
ja joki senkun virtaa
ylhäältä alas



5 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Jussi,
on kyllä teksti kuin teksti, niin voimistuu kun tulee verbejä.

Rupesin miettimään että onkohan sitä tottunut substantiiveihin ja adjektiiveihin runoissa, kun tuo huomautuksesi virtaa-verbistä tökkäsi silmään.

Toimii hyvin. Onko se joki hiekka/dyynimuodostelmia täynnä? Muistan nähneeni kuvia Tenolta, jossa näytti olevan hiekkatöyräitä.

Hauskaa matkaa!

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Totta. Hyvin helposti verbit karisevat runoista.

Deatnu (suomeksi Teno = Suuri Joki) on täynnän hiekkadyynejä. Täytyykin lisätä muutama kuva!

Olen siis jo kotoTurussa ja putsaan muistivihkoani...

Ripsa kirjoitti...

Katsos vain!

Minun piti jossain vaiheessa lähteä Hgin yliopistoon lukemaan suomea ja kotimaista kirjallisuutta, mutta Tampere ja Draamastudio vei voiton.Ainakin silloin suomen lukijoiden piti oppia ainakin alkeet saamesta ja oikein oppia puhumaan ja kirjoittamaan jollain sukulaiskielellä, sen lisäksi.

En siis raukka osaa saamea. Aina vähän väliä olen vuoskymmenten mittaan yrittänyt ottaa itteäni niskasta kiinni, että nyt opiskelemaan, mutta se kieli on nujertanut minut joka kerta.

Oppiakseen olisi pitänyt päästä sinne asumaan.

Että siis Deatnu/Teno!

Ripsa kirjoitti...

Hienot kuvat!

Tämä aika on nähtävästi väripaletin kohdalla harmaanruskeasta vihreänsiniseen.

Täytyisi kaivaa esille vesivärit, tämä on herkullista vesiväriaikaa juuri ennen ruskaa.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Saamen kielissä on lisäongelmana monet eri murteet. Oikeastaan lähes kokonaan eri kieletkin. Kuuntelin tuolla Tenon mökissä, omistaja kirjailija Olavi Paltto, saameradiota. Joukossa aika ajoin jokunen joiku. Sitten kuuntelin saamenkielistä puhetta ja kysäisin Olavilta että mitä se puhuu. Olavi sanoi että oli äkkiä vaikea saada selvää koska radiossa puhui Enentekiön murretta.

Tietysti Kolttien kieli on lähes täysin erilaista, ja Ruotsin puolen taas erilaista. Laskentatavasta riippuen Saamenkieliä laskettaneen olevan 9 erilaista.

Tykkään kuunnella ja lyhyellä lomalla esim. rannan letunpaistokekkereissä nautiskelin saamenkielen iloista sujumista. Ymmärsin kyllä tilanteen juonen koko ajan ja tiesin milloin pitää täyttää eräitä viinilaseja milloin ojentaa parille koulukkaalle lettuhillopurkkia.

Eli hyvin pärjätään!

Nyt tuli ikävä ja tahtoisin lähteä takaisin.

rantanuotion
kuulakas savu kuultaa
korvien kuullen

:-)