Ikkunoista tuulee

Kultainen muna
odottaa ottajaansa -
voi yhden kerran?

Läntinen tuuli
puhaltaa kumisaappaat
putipuhtaiksi?

Esteittä

Estoitta virtaa
valuva vesi alas -
lähelle kohkaa

Kukat ja Sydän

Otsikko on Japanilaista lyriikkaa antologiasta.

Mukaillut Sulo Tanninen.

Vinjetit Arvo Lukala.

Kustannusosakeyhtiö Aura, Turku, 1947. 146 s.

Suomennokset ovat ylileveitä, laveita, suomalaiseen koskenniemeläiseen muotoon levitettyjä.

Mietin että moni niistä saattaa vieläkin innostua, eli se niistä.

Kuvat ovat hienoja. Ensin luulin niitä lainatuksi entisajan japanilaisen keisarillisen valtionkirjaston arkistoista, mutta ne ovat Arvo Lukalan tekemiä.

Vuoret kohoavat kuin ihmisen luottamus siihen että taivaaseen pääsee kun piirtää tarpeeksi pitkään.

Alla olevassa kuvassa vene seilaa vasemmalle ja pyörteet seuraavat kölin uimista.

seilaa iloissaan -
korkealle nouseva
mäenrinne nostaa

uskaltaisiko
paistattaa vielä vähän
valonsäteitä

vihreä valo
työntää kolean aamun
hikitaivaalle

Lomavihosta haalittu kuvateksti 2013

noin vähän vettä -
miten kala suunnistaa
jos valo hiipuu?

varovaisesti
tuulta herättämättä
aurinko noussut

tunnelin päästä
kiiltää valosaastetta -
satasen speedy

Kuinka pitkä matka on pienen perheauton kusemaväli?

Oikealleko
vaikka ei ole hätä?
Metsä tikistää.

Joissakin luontokuvissa vedet ja virrat ovat joskus ylisinisiä.

Kun kahlasin kesän kuvia ja pysähdyin tähän niin hämmästelin että kas, onhan se sinistä se lirisevä vesi.

Johtunee siitä kulmasta millä taivas pomppaa virtaavasta vedestä digikameren filmille.

Tuosta ylemmäs on ihan maantien varrella isompi paikka mistä saa haettua astiaan juomavettä.

Tuosta alemmas löytyy Iso Joki, joka virtaa pohjoiseen Jäämereen ja jossa joskus ui kalojakin.

Tässä kohtaa voisi ajatella karhun käyvän juomassa raikasta vettä?

Sininen vesi
lirisee isoon veteen -
pikkuinen jano

Propelli vispaa taivaalle

Olemme ammattiyhdistyksen sivuille haalineet lyhyitä juttuja mm. vanhoista laivaturmista. Ensin Titanic, sitten mm. hyväkuntoinen tankkilaiva Ragny, Malmiakin muistettiin, matkustajalaiva Yarmouth Castle yms. Matkustajakone Kalevan alasampumista unohtamatta, Kalevan mukana kuoli yksi liittomme jäsen .-(

Titanicissa oli kolme propellia. Yhdelläkin olisi päässyt perille jos ei olisi ihmisellä aina niin kiirus.

Taivaspropelli
vispaa hämärää valoon
autojen teiltä

Kukkaissarjaan vielä yksi

Kukkien kuvaamisen luulisi olevan helppo juttu. Kokeilepa: juuri kun saat kukan poseeraamaan keskelle kameran ampumatähtäintä niin tulee tuuli ja siirtää kohteen syrjään. Äh!

Tämä oli sen verran tuulien katveessa että pysyi linssissä.

ei tuule nyt -
ruohikkokukka kurkkaa
valon varjoista

Illemmalta yksi juttu talteen:

väsynyt kesä -
aika moni hyttynen
mennyt levolle?

Kuiva Trötösieni

Kalastavat kuivaa aurinkoilmaa, nämä trötösienet?
(Nimi taas ihan itse keksimäni.)

Ponnistaa maasta
karikkeen sekoittama
aurinkosieni

Joku näitäkin syönee, sillä ei metsissä kasva mitään turhaan.

Turhakesieni
haroo auringon valon
tyhjään kuppiinsa

Rihmahattusieni

Tämä minulle ennestään tuntematon sieni kompastui linssini eteen. Painoin nappia ja rihmahattusieneksi arvelemani ikuistui bitteihin talteen.

Sieniretkeltä
en uskaltanut ottaa
ketään mukaani.

Iltapalaksi
pelkkää leipää ja vettä -
ei edes kaljaa.-)

Kärpänen ylittää joen

kärpänen kiitää
siivet surisematta
vastarannalle

Tekstiin liittyy muutaman viikon luonnosvaihe. Ihan ensin luonnostelin näin:

hiekkasärkältä
rantakärpänen lentää
joen tyrskyihin

Sitten ei ollut sopivaa kuvaa hiekkasärkästä + tyrskyistä. Meni uusiksi:

hiekkasärkällä
raatokärpänen välttää
lohen kitusen

Sitten löysin lyhyen AVIn josta valitsin pari framea...

Hiekkasärkältä
turistin jalanjäljet
huuhtoutuvat

Keltakurkkukiljukukka

(Klikkaa kuvaa niin sen ääntely mahtuu paremmin ruudulle.)

kukkasarjaan # 2

Tasa-arvo kukkamaailmassa, jotkut hihkuvat tulipunaa, tämä murjottaa marmorinsäröistä vaaleata, vieressä joku jo mököttää.

älä murjota,
lokakuussa sataa räntää,
tulta, tappuraa

Ps. klikkaa kuvaa niin se mahtuu ruudulle.

kukkasarjaan # 1

En tiedä tuon kukinnon syvintä tarkoitusta jollei minun henkilökohtaista innostustani oteta lukuun:
kasvitkin hyppivät innosta ay-aatteen väriä!

Tulee vilkas AY-syksy.

tietäisi minne
kohottaisi naamansa -
aggressivo écarlate

Ps. klikkaa kuvaa niin se mahtuu ruudulle.

Deatnu # 12

Lähtöpäivänä
ei ollut aikaa joelle, 
virrannee, tai ei? 

Putsaan vielä yhden pätkän muistivihostani, tuokin oli jo vanha kirjaus:

alakuloissaan
vähävetinen joki
virtaa, ja virtaa

Minua viehättää sana virtaa, vaikka Deatnulla ei voimaloita olekaan niin monestakin joesta sähköä tehdään tuulenvirtaamien lisäksi jokien virtaamista.-)

Vain vähän vettä
ja joki senkun virtaa
ylhäältä alas

Deatnu # 11

Iltapuhteella jutellessa ja muistellessa että miten kuljettiin ennenkuin pikitie rakennettiin.

Poronkusema on osin vieläkin toimiva matkamittari.

Ja miten talvella pimeän aikaan yksi nuori ajoporo kesken jolkuttelun pysähtyi vaikka ei ollut pissihätäkään ihmettelemään tievan takaa kurkkivaa täysikuuta:

Poronkusema -
täysikuun välimatka
lumien väliin

Siemaisin toisen kupin mustaa kahvia, kurkkasin aurinkoiselle pihalle häikäisyä vaimentavien verhojen lävitse:

ovatko kaikki
lumimyrskyiset talvet
vain kylmän muisti?

pihakävely, 
   ruoho, 
        ruohikko peittää multaa, 

mul-
   lan, 

lintu syö madon. 

    toukan lyhyt elämä. 

        pyrähtää, 

 
   maailma tärkeilee,

,

jos talvi tulee
niin miksi
puut eivät pelkää?

luontevaa

sadekuuro 
     ohittaa

   märkä maa kuivaa


hyttysen kuivat siivet 
viestinnän ikuinen kohde


       lämmin veri 
          ohuen ihon alla

  tulee hiki


      puita pilkkoessa
      paita kainaloista 
      hajukas

68 vee

siementävä koivu 

 risukko kasvaa

  tihenevä kasvu


valotilan puute
  laiha saunavasta

savuttava 
        piippu, hella


vanhemmiten 
   ylitiheä

             metsä


kuin joku vanha

      uk-
        ko

Deatnu # 10

kuutionmuotoinen 
                 mies,

   Staalo,

kirves mielessä
  ryskyy 

         ylitse ruman kurun

irtokivet väistyvät

    päälleastuttu 
          puun hento verso, sitkeä


nousee katsomaan
kun Staalo 
ohitti 


aurinko, 
        yhtäkaikki

on   ylhääl-
            lä 

Larry Eigneriä lukiessa

puut vihertää  

   aurinko vaitii


tuuleen viheltävä karhu 
   katsoo
          puun runkoa 

kiipeäisikö

     suora ja vankka
ottaa sylipainin,
kiipustaa katsomaan

     mistä
      tuuli 
        tu-
         lee


minne asti vihellys kuuluu

Deatnu # 9

koivu vihertää -
pihjalan ujo oksa
hämyilee kuin kuu

joki kohisee
jos vesi vielä nousee
niin kivi hukkuu

tuli savuttaa 
  saunavasta vesittyy 
    kiuas kuumissaan

puun vuosirengas
sadan vuoden muistuma
kuulopuheista

Deatnu # 8

aamutuulesta
laihat lehdet harovat
veden, ja valon

Käännös samanaikaisesta tekstistä suomeksi:

häpeäisit
    umpikuu -
                   pilvetön taivas 
   on ihan paljas

Deatnu # 7

joenpohjan soraan
virtaa mutahippunen


nukkuvat kalat

Versio:

joessa lutraava
siianpoikanen ei syö
nukkuvaa kalaa

Deatnu # 5 & 6

Tuulen humina
heiluttaa koivun latvaa -
pilvet pohjoiseen

Deatnu # 6

Koivujen lehdet
väistyvät tuulen tieltä -
valo säteilee

Deatnu # 4

Kun ensin toivoo että sataisi,
kulahtaneet ruohot,

keltaisia kuin olki


sitten tihkuttaa
ja kenkä kastuu

Deatnu # 4


keltainen koivu
ei ole tietääkseenkään
tihkusateesta

Deatnu # 3

Aurinko laski muutama päivää sitten.
Kuin vanhasta muistista
valoa riittää läpi koko yön
ja ei tarvitse pihavaloa
kun kömpii keskiyöllä
käymään pusikon reunassa
tärkeällä asialla.

Deatnu # 3

Viime voimillaan
auringonlasku peittää
hämärän uhon

Deatnu # 2

noin monta vihreää lehteä,
             sateesta nihkeitä



                ei ihme että hyttyset
     ovat innoissaan

Deatnu # 1

Aamuyöllä on hämärää,
valo on niukkaa

sateen jälkeen kosteata
joki virtaa
kuten on virrannut
lähes kymmenentuhatta vuotta.

Perillä.

Deatnu # 1

Kasteinen ruoho,
hyttysen lento yltää
unien läpi

Sulalumista
joenrantaan unohtunut
hiekkajäämiä

Torstai. Kumisia kilometrejä.

Paikkaan jonka olemassaolon tietää
ei tarvitse tiekarttaa,
eikä pyöreän pöydän
neuvotteluja

muuta kuin jaksaa
painaa kaasupoljinta
sekä kytkintä

Kumisevaiset
pikitiekilometrit
mittaavat tietä