torstai 18. syyskuuta 2014

Leif Färding on runoilija!



Ote Keijo Nevarannan blogista 25.9.2009:

Vaasalaislähtöinen Leif Färding (1951-1984) tuli suomalaisen runouden kenttään 20-vuotiaana vuonna 1971 ilmestyneellä kokoelmalla ”Maailmaa minä rakastan”. Alusta lähtien runoilija jäi panteistisella lyriikallaan marginaaliin. Kirjallisuuden valtavirta vei kohti osallistuvaa runoutta; Saarikoski oli näyttänyt suuntaa kokoelmilla ”Mitä tapahtuu todella (1962)” ja ”Katselen Stalinin pään yli ulos (1969)”. Ja perässähiihtäjät hiihtivät perässä.


Färdingin niskaan sovitettiin hippi-runoilijan ja zeniläisyyden manttelia. Hippi hän oli ehkä elämäntavoiltaan ja ulkomuodoltaan, mutta Färdingin runoudessa hippiydestä kielivät vain etäisinä kaikuina jonkinasteinen henkinen veljeys Gary Snyderin runouteen tai kiinnostus itämaiseen filosofiaan. Zen-runoilija Färding ei missään tapauksessa ollut, hän soi aivan omalla äänellään


Kts koko juttu:
Keijo Nevarannan blogissa Leif Färding vuonna 2009.

Kts myös nämä pari juttuani:

Tikkis pohti kerran

Myöhemmin lisää


Alle vielä Färdingin Valittujen takakannesta ote:

1 kommentti:

Ripsa kirjoitti...

Vielä lisää Färdingin tarinaan, että vaasalainen runoilija Göran Ekström on kääntänyt nivaskan Färdingin runoja ruotsiksi.

Olin hämmästynyt että kukaan ei ollut tajunnut niitä ennen ruotsintaa. Tämä on kuitenkin kaksikielistä aluetta ja Lefa kävi täällä usein.

Käännös on muutaman vuoden ikäinen jo.