Niitä ei montaa ollut, ja yksi suurimpia suomalaisiakin, kuunari Helena lähti merelle. Kuvassa näyttää vielä perälippuaan parin muun lipun liuhuillessa vierellä.
Aurajoelle piti tuleman muutama paatti enemmän, mutta huhun mukaan tekivätkin oharin.
Nyt oli rannalla väljää ja jätskikioskista sai Jättiksen kohtuullisella jonottamisellel :-)
Aurajoen ranta -...
jätskikioskin katiska
uteliaille
Löysin tuommoisen pamfletin tapaisin viikolla ja pelastin sen jätepaperisäiliön lopulliselta turmalta.
Kuva alla:
Arvo Tuominen, Neuvostoliitto Leninin Perinnön Vartijana.
Painanut Tryckeriaktiobolaget Tiden, Stockholm 1941. 63 hapertumaisillaan olevaa sivua.
Muistan miten vuosikymmen sitten remppasin Nummenpakan vuonna 1928 rakennetun paritalon ulkoeteistä. Sieltä eteisen yläpohjasta löytyi monisteita joissa melko yksioikoisella tekstillä annettiin ympäri korvia silloisen Suomen poliittiselle valtaeliitille. Vai miten sen fiksusti ilmaisisi.
Kieliasu oli ilmeisen tulisieluisten väärinajattelijoiden jälkeä, ja yksikään alunperin A4.sta ei ollut enää ehyt. Koska eräs rahan vallan puolue taas on julistanut olevansa yksiselitteisesti vallassa katsoin kansallisvelvoitteeksi kokeilla josko saunan kiukaan alle niistä syttyisi roihu. Juu, tulipunaiset lieskat humisivat savupiipasta taivahalle. :-)
Loppuun vielä näyte Arvo Tuomisen esipuheesta:
Uskoakseni kirjanen löytyy monistakin kirjastoista, ja ainakin valtioneuvoston arkistoista.
Tätä yksilöä turvaan kotonani internationaalisen vapaan kansalaismielipiteen verukkeella hyllyjeni kätköissä.
:-)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti