Ennakoiva ääneni

annoin ääneni
itse siihen luottaen -
ohut paperi

Valoisa piha -
ulko-oven takana
valoton koti

orava hyppää
puussa toiseen huteraan
alempaan oksaan

jos kaikki pölyt
kerääntyisi takaisin ...
ne vanhat vaatteet

kylläpä tuulee!
Eikä jätä jälkeensä
kuin pölypilven.

pilvi ylittää
jälkeä jättämättä
taivaan iloissa

maaliskuun yössä
teillä kylmää sadetta-
auto ohittaa

Sulava vesi
virtaa kuin valo virtaa -
kohta on kevät

ennen aikaansa
uhmaa yöpakkasia
ja ihan yksin

1.

hengittäessä
katujen pöly puhdistuu --
Diesel köhisee

2.

harakan pesään
ei pölykään pysähdy -
joutilaan vilu -

Bussin ikkunasta näkyy kaatuneita puita

Eilen bussissa katselin tienvarren metsissä kaatuneita puita.

Kaatunut kuusi
lepää oksat harallaan.
Maailma kohisee.

Istuin penkillä. Torkahtaakin toki voisin.

Muttakun on näitä
murheita.

pihan vaahtera
tavoittaa oksillaan
kevään ilmoja

Tasauspäivä

Kolme kuukautta

Juhannukseen!


Sitten aloitetaan 
pitkän syksyn pelko? 

kevät lirisee
noroina isoon jokeen --
sammakko nukkuu

Istun penkillä -
kevätaurinko iskee
silmänsä minuun

virtaava vesi...
sorsat uivat tuulessa
kilpaa keskenään

Minulla on tästä virtaavasta vedestä ja joesta useita lähes toisintoja.

Löytyy antamalla blogiin hauksi "virtaava".

Keskeytetty torkahdus # 11

sähkölampun unohtunut rooli

kuka enää muistaa 

mistä lamppuja ostetaan,


energiansäästölamppuongelmajäte


mitä meistä jää jäljelle

Runoelmasta Keskeytetty torkahdus

Kirjoitettu syyskuussa 2004. Ei julkaistu.

Keskeytetty torkahdus # 9

Brasilian viidakoissa kasvaa happi,
sade pysähtyy lehvästöön

musta maa on ohut 
kuin teinitytön epävarma paita,

     pitääkö paita päällä
     vaiko riisuisi sen

jos vaikka torkahtaisi,
silmät kiinni

että näkee paremmin
torkkua

Keskeytetty torkahdus # 7

Odotetaanko ensin
että tulee maailman loppu,
                      ujelletaan 
    sisään tunkeutuvan 
   tuulen kanssa oven raosta,

kurkistetaan peltisestä postiluukusta 
ulos pihalle
missä muuttolinnut tekevät lähtöä
kuin se olisi uuden elämän syntymä

Keskeytetty torkahdus # 2

Puristaa sitruunaa 
niin että mehu tihkuu 
     sormien välistä


Hapan mehu

Murskautuva siemen

Keltaiset kuoret 

Yellow Fever

Taksi

Seison kadunkulmassa
enkä tiedä kadun nimeä

Keskeytetty torkahdus

Tuija kasvaa alhaalta ylös, 
  latva harottaa 
   oksat käärittyinä 
        vartensa 
     ympärille

kuin olisi kylmä, viluissaan

paksu 
        tuuhea lehvästö 
              ei päästä aurinkoa runkoonsa
  
linnunpesä 
      ei sinne mahdu

Runoelmasta Keskeytetty torkahdus

Kirjoitettu syyskuussa 2004. Ei julkaistu.

sisällä ei tiedä 
 
       lumisateesta

    sinisen kuun valossa
 





eikä metsässä ole 

 katuvaloja 
       

hiljainen metsä -
helmipöllön puputus
korviin kuultava

Ihon alla  
 
  
märkä pilvi 
 josta sataa räntää 

Rantaveteen

Matalaan veteen
kiinnijäätynyt kaisla
ei pääse pakoon.

Versio 2.

Jäähän jäätynyt
rantakaisla katselee
auringonlaskua.

kevään kurkistus
jokainen harmaan sävy
vielä paikoillaan

Pilvet
mustansinisiä ja
lumi niin valkoista!

Naistenpäivän luminen pihapuu

takertuneena
pihapuun kylkeen kiinni -
maaliskuun lumi!

Repaleiset
aurinkopilvet --
äkkiä sataa lunta

Jääkauden paluu

yön vanha riite
suojaa joen savivettä -
öinen jäätaistelu?

tuulilasissa
sakkolappu palelee -
krapula-aamu?

luminen katto -
pyryharakkaa ei näy
näillä liukkailla

Kuppi teetä räntäsateessa

Kaupungin valot

    tuikkivat räntäsateessa.

Mustat pisarat kimaltelevat

           kuin sataisi tähtiä

vasta-auratulle kadulle.

 

 

Loska lotisee,

    asvaltti peittyy;


räntäsade yhdistää kadut, puistot, 

           talot ja taivaat.



 

Ote teoksesta Juhani Tikkanen Kuppi teetä sinisellä asvaltilla (Runo 8.)
Ilmestyi vuonna 2005.

ISBN 952-5129-23-3

Harvenevat s. 19.

19.

Viihdyn tiukoissa sanoissa.  

Pienissä porukoissa on kivaa. 

Moni maapallon monista ihmisistä on vain yksi ihminen. 

Monta, yksi kerrallaan. 

Kuin riisit tuulessa, akanoitta. 





Pakkasella 
   tiukka pipo 
       hyydyttää lämpimät ajatukset.



      Jos Suomi on lyhyt kieli
      niin miten  ehdimme ajatella?