pilvi repeää
ja aurinko hehkuu taas -
ja entäs sitten?
Tästä oli tämäkin työstöaihe:
sade lopahtaa,
ja aurinko läikehtii -
ja mitä sitten?
Kolmas versio?
perjantai 17. kesäkuuta 2016
Sade on kesken
Tästä oli tämäkin työstöaihe:
Kolmas versio?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
6 kommenttia:
Kolmas versio tulee sitten raamatullisen sateen kolmantena päivänä. Aura-jokenne on siinä vaiheessa tulvinut yli äyräidensä ja meillä merivesi alkaa hiipiä kaupungin kaduille. Huomenna pitäisi vielä sataa.
Täällä Turussakin maa vieläkin nousee, yli puolimetriä / 100 vee kai. Eli Tuhat vuotta sitten merenpinta (ja joki näillä alajuoksun kohdilla) oli reilut 5 metriä ylempänä. 5 metriä on tuhat vuotta sitten seilaaville paateille reilusti vettä, eli Koroinen oli melkeinpä ulkosatama, ja sen vierestä kohti Paattista menevä Paattisten joki purjehduskelpoinen melko ylös. Samoin kuin Kokemäen joen suulla oli aikoinaan Teljän kaupunkisatama. (Nyt. Kokemäki) Reposaarta tuskin aaltojen seasta erotti. jne.
Tuhat vuotta vanhoja merikortteja ja purjehdusoppaita ei paljon ole? Yksi Kreikkalainen kauppalaiva sodan jälkeen höyrysi Vaasan sisäsatamaan ja huuteli siinä luotsia Wanhaan Waasaan. Oli joku vuosisadan alun vanha merikortti paatilla?
Jestas sentään! Siis ei kai sen nimi ollut Vanha Vaasa ennen kuin uusi oli rakennettu? Mikäs silloin on ollut satama, siis eikö Sisäsatama? Se vanha tullirakennus on olemassa: Kuntsin modernin taiteen museo. Mutta en kyllä tiedä kuinka vanha se on. Vanha Vaasa paloi 1850-luvun alkupuolella muistaakseni. Sieltä ei kyllä monta pytinkiä jäänyt pystyyn.
Jaaha, pitää lukea tuota historiaa.
Muistan tuon Teljän nimen. Eikös Porin kirkko ole Teljän kirkko? Kävin kaks luokka lukiota siellä.
Olin Vaasan Rannikkoradioasemalla pari vuotta. Asuimme sen ajan Vassorin kylässä. Se asema oli ilmeisesti Vanhan Vaasan vesijättömaan rannalla, eli siihen aikaan siinä oli jo kerrostalojakin. Se sataman lahti kai kasvoi nopeasti umpeen. Siis maatui ? Alkuperäiskaverit tuota kertoilivat. Se satama ei kai hirveesti nykyistä syvemmällä eli sisämaassa silti ollut? Ja kenties kyse oli sen ajan purjepaateille sopiva syvyyskin, eli ei kovin syvää. Eipä ne vuosisadan alun höyrylaivatkaan kovin "syvällisiä" olleet. Vaasan satamaliikenne oli paljolti aikoinaan Ruotsiin suuntautuvaa, eli arvaan että melko pienilläkin paateilla. Mites ne Hansat, sitä kauppaa käytiin kai pitkin rantaa niissä satamissa joilla oli niitä oikeuksia? Tuon maatumisen ja nopean maannousun lisäksi satamaa piti siirtää siis muutenkin ulommaksi? Se syväyskin kai. Vaasankin satamaa on koko ajan jouduttu ruoppailemaan...
Jotkut odottelevat jo koko Merenkurkun pengertämistä ja maayhteyden saamista Ruotsiin. Raippaluotoon on jo silta.
Teljästä on vähän oikeata tietoa, mitään kaivauksia ei oikeastaan Kokemäellä ole ollut? Se nykyinen Teljän kirkko otti nimensä vaan siitä. On siellä raviradan kulmilla. Teljän entisillä mailla siellä Kokemäellä on se Henrikin saarnahuone. (En ole muuten käynyt.)
Reposaaren satama oli aikoinaan Suomen suurimpia purjelaivasatamia, jollei suurin. Purjelaivat toivat ja veivät tavaraa, ja painolasti levitettiin sinne niin että osa Reposaaren aluetta on ulkomailta laivoilla tuotua painolastihiekkaa. Jäljellä joitakin outoja kasveja vieläkin. Reposaari on minusta väärä suomennos, alunperin se oli Hollannin merikorteissä Refsöö ja sen variaatioita, eli Riuttasaaret. Ennenkuin maa nousi tarpeeksi, niin laivat purjehtivat suoraan Poriin, nykyisen Porin Taidemuseon rantaan. Mutta koska sitä jokea pitkin oli purjelaivojen hankala purjehtia niin maan nousu mahdollisti oivallisen Refsöön ulkosataman purjelaivoilla? Suoraan avomereltä vaan sen luodon taakse.
Ahaa, no sitten tiedät. Olet sitten varmaan ollut Vaskiluodossa, jos olit radioasemalla. Ainakin olen kuullut että siellä on semmoinen ollut. Siellähän se satama on nyt. Vesijättömaita täällä on kyllä kaikkialla. Myös sisämaassa, missä nyt joitain vesiä on. Satakunnassa maa nousee hitaammin.
No sitten kysymys: kun olin viimeksi pitemmän aikaa kylässä ystävän luona Porissa, niin käytiin jonkun autolla siellä Ahlströmin tehtaan luona, jossa on todella kauniita tehtaan työläisille rakennettuja taloja. Aivan ihmeellisiä pytinkejä. Joku tuttu asui yhdessä talossa, eli päästiin sisään. Kaikki detaljit oliva upeita: erikseen valettuja porraskaiteita ja erikseen (eläin- tai kasvikuvioin) sorvattuja kädensijoja, siis aivan fantastinen paikka.
Maire Gullichsenin huvila oli siinä merenlahden toisella puolen, kuulemma se punakylkinen rakennus mikä pilkotti sieltä puskista oli Alvar Aallon suunnitteleman liiterin seinä. Väittivät että se ei ole vitsi. Mahdoitko käydä siellä päin.Kun en siis nyt muista oliko se Reposaaressa vai Mäntyluodossa. Olin koko paikasta niin haltioissani, että en tullut ottaneeksi tietoja ylös.
Siellä oli hurja määrä kaikenlaisia kasveja, siis oikeasti, yritin kävellä metsään ja omituiset kasvit ja pensaat senkun jatkuivat. Mahtoivatko nekin olla niitä laivoista tulleita lajeja, en tiedä.
Mutta tulin ensimmäistä kertaa ajatelleeksi että jotkut tehtaanpatruunat eivät ole olleet inhottavia öykkäreitä, vaan ovat ajatelleet työläistenkin hyvää.
Porin taidemuseon rannassa käveltiin kyllä kauan ennen kuin keksivät että tullirakennuksista tulisi hyvä taidemuseo. Olen miettinyt myös semmoista yksityiskohtaa että miten me mentiin Kirjurinluodolle siinä vaiheessa kun jatsarit olivat ensimmäistä kertaa? Silloin ei ollut vielä siltaa. Olikohan siellä niin paljon veneitä? Vaikka olin mukana yötä päivää, niin en vain muista.
Nyt sinne ei vedä enää mikään.
Kävin juuri kävelyllä meidän vanhassa tulli- ja pakkahuoneessa, Kuntsin nykytaiteen museossa. Siellä on kesän ajan Anni Rapinojan näyttely. Oli hieno näyttely.
Nyt on kolmas päivä eikä enää sada!
Lähetä kommentti